Tapahtuipa nyt niin, että tarinoidemme uljaan sankarmiehen vannottu arkkivihollinen Poppa-Makko oli lueskellut aikansa ratoksi raamattua, ja huomannut siellä muiden säkeiden välissä häntä koskettaneen lauseen: "Pidä ystäväsi lähellä, mutta viholliset lähempänä".
Tästä lauseesta ajatusta rikkaampana, Poppa-Makko päätti ottaa yhteyttä minuun.
Makko virkkoi minulle intoa piukeana, että yhteinen ystävämme Jarkko (Poppa-Jakka), oli lähtenyt Ameriikanmaalle pienimuotoiselle viihdyke / työmatkalle.
Kuuleman mukaan Jarkko oli lentänyt samalla lentokoneella mm. 50-centin kanssa, sekä Las Vegasiin saavuttuaan putsannut pokeripoydän.
Ymmärrettävästi tämä harmitti Makkoa.
Tämä Markoa kohtaan tehty vääryys piti kostaa.
Kukapas muu sopisi auttamaan kostossa yhtähyvin kuin vannoutunut arkkivihollisesi?
Muutaman tovin mietimme, että mitä kivaa me keksisimme järjestääksemme Jarkolle sen mitä hän totisesti ansaitsi.
Saapui perjantai 27.1 herran vuonna 2012.
Meillä ei vieläkään ollut suunnitelmaa!
Tai noh, sen verran olimme saaneet järkeiltyä, että kun kerran Jarkko on toisella puolella maailmaa, menemme ja järjestämme hänen asuntoaan hieman uusiksi.
Menimme illan hämärtyessä paikalliseen ruokaravintolaan (taivaan tosi että ruokaravintola tällä kertaa! RRROAST!!) puimaan salakavalaakin kavalempaa ja kamalempaa juontamme.
Päätimme kuitenkin kutsua mukaan lisävoimia operaatioon, koska emmehän me voi toistemme niskaan syytä sälyttää.
Kyllä.
Tarvitsimme syntipukin! (No ei oikeesti).
Mietimme kuumeisesti kenet pyydämme operaatioon mukaan, ja mieleemme muistuikin henkilö joka hankki silkkaa piruuttaan ja ilkeyttään eräälle tunnetulle laulajalle parin tuhannen euron moposkootterin, kun tämä kyseinen laulaja menetti korttinsa nimismiehelle (nimiä ei mainita, mutta S.Hintsanen tai Sami.H).
Eikä kyseistä skootteria voitu viedä normaalisti ystävän pihaan vaan koko ilkeyden maksimoimiseksi skootterin luovutusta varten järjestettiin kokonainen gaala!
Sellaisesta miehestä on kysymys.
Tämä pirullisuuden ruumillista kulkee nimellä Lülü (henkillölisyyden salaamiseksi käytämme koodinimiä).
Mutta se Lülün luonteesta. Itse asiaan takaisin.
Makko oli jossain vaiheessa iltaa saanut mieleensä, että mikä olisi sen mukavempaa kuin rakentaa Jarkon makuuhuoneesta sarjamurhamaailmasta tutun Dexterin killroom.
"Loistava idea!", huudahdimme ja päätimme yksissä tuumin lähteä toteuttamaan suunnitelmaamme.
Astuimme Lülün puhuvaan Range Roveriin (oikeasti se auto puhuu. Se ei vaan koskaan ymmärrä mitään), ja suuntasimme kohti nekalaa jossa tiesimme sijaitsevan ruokakaupan, sekä erään rauta-alan liikkeen.
Tässä vaiheessa pohjustettakoon, että ystävämme Jarkko (a.k.a The Victim) sekä hänen puolisonsa, syö varsin terveellisesti eikä pidä roskaruoasta laisinkaan...
K-Marketiin saapuessamme meillä oli mielessä että täytämme hänen jääkaapin euron juustoilla joita piti ostaa 20kpl.
Melko lame.
Kauppaa ympäri marssiessamme saavuimme einesruokaosastolle, josta Marko bongasi nuo niiiiiiiin herkulliset hampurilaiset.
Marko katsoi ja hintaa ja tuli tulokseen että kyseiset roskaleivät maksavat vain 49cnt kappale.
"OSTA NE KAIKKI!" parahdimme silmät kiiluen ja aloimme lappamaan hampurilaisia koriin maailman suurimman naurun saattelemana.
Mukaan koriin otimme luontaisesti myös lihapiirakoita ja hodareita.
Kyytipojaksi vielä muutama iso purkki majoneesia, sekä reilusti punaista maitoa millä nuo ihanaiset ruoat voi sitten huuhtoa alas.
Seuraavaksi matkamme päätyi K-Rautaan, mistä oli tarkoituksena hankkia hieman suojamuovia, punaisia lamppuja sekä muutama puukko ja muu ihmisen satuttamiseen soveltuva työväline.
Kierroksemme päätteeksi jouduimme toteamaan että kyseisessä kaupassa ei ollut punaisia hehkulamppuja.
Päätimme siis tehdä ne itse spraymaalilla.
Aivan loppumetreillä havahduimme Lülün onnesta soikeaan kiljumiseen.
"VOIMAPIHDIT! VOIMAPIHDIT! KATTOKAA NY!! NE PAINAA JOKU KOLME KILOA JA MAKSAA VAIN 15€!! MUN ON PAKKO OSTAA NE".
Selvä se. Sopivathan ne tulevaan sisustukseen kuin nyrkki päähän.
Suuntasimme täysin varustautuneena kohti tulevien uhrien kotia (valitettavasti joudumme toteamaan, että alkuperäisen uhrin lisäksi, kärsiä sai myös hänen puolisonsa. Pahoittelut tästä Anni:) ).
Jarkon paremman puolen sisko kun nyt vain sattui sopivasti olemaan siivoamassa kyseistä asuntoan, niin pääsimme melko vaivattomasti sisälle.
Aloitimme seuraavan operaation vaiheen tyhjentämällä jääkaapista kaiken vähänkin terveellisen.
Byebye vihannekset yms herkut ja kaikki missä oli pienikin viittaus sanoihin "rasvaton", "kevyt", tai muu vastaava.
Tottakai vielä veistä haavassa kääntääksemme, kaljat ja skumpat oli juotava.
Aloitimme jääkaappiin ruokien asentamisen, ja huomasimme että siistin ulkoasun saaminen oli yllättävän vaikeaa.
Apuun otettiin siis rulla teippiä. Toteutuksemme jatkui.
Huomasimme myös jossain vaiheessa, että mukaamme oli vahingossa tullu yksi purkillinen vähärasvaista majoneesia. Roskakoriin välittömästi.
"Asiakaspalvelussa on tärkeintä hymy, ja se että asiakas tulee varmasti tyytyväiseksi", Lülü hymyilee ja asentaa jääkaappia esittelykuntoon.
Tässä vaiheessa oli operaation suorittamiseen kulunut jo useampi tunti, joten tulimme päätökseen alkaa tehtävämme pääosion valmistelun.
Jääkaappi oli mielestämme valmis.
Jääkaapissa teksti "Welcome home! P.S: Kaikki terveellinen oli pilaantunutta. Terv, Wild-Willie".
Mukaamme olimme siis ottaneet yli 50m2 tapetointiin tarkoitettua suojamuovia, tuorekelmua yli 500m, tekoverta, teippiä, puukkoja, mattoveitsen, voimapihdit, spraymaalia, ja muuta pientä tarpeellista tilpehööriä, kuten varsin seksikäs kuva henkilöstä jonka katoamisen lavastaminen kuului suunnitelmaamme.
Hän on nimeltään Wild-Willie.
Ensitöiksemme päätimme aloittaa isoimmasta urakasta, ja kääriä koko parisänky usealla kerroksella tuorekelmua.
Tämä vaati oikeasti kolmen ihmisen ponnistelun ja sängyn alla pyörimisen.
"Tärkeintä asiakaspalvelussa on huolellisuus", tokaisee Lülü ja saa idean kääriä kaiken elmukelmuun.
Seuraavana vuorossa ruumiin ääriviivojen rajaus, jotta asunnon omistajille ei jää varmasti epäselväksi, että siellä on nyt jotain traagista sattunut. Voi voi voi voi voi.
Mielemme jo paloi halusta päästä sotkemaan seiniä tekoverellä, joten oli tullut aika muovittaa koko huone.
"Asiakaspalvelussa on tärkeintä siisteys ja hygieenisyys", Lülü tokaisee vakavana ja pistää hihat heilumaan!
IT`S MOTHERF*CKING BLOOD TIME!
Täytyy sen verran paljastaa, että tämä oli koko suorituksen ehdottomasti hauskin vaihe.
Lapset tykkäävät sormiväreistä ja sotkemisesta.
Tarkoituksenamme oli siis ottaa Jarkkoon ja Anniin yhteys ennen kuin he istuutuvat lentokoneeseen, ja ilmoittaa heille että Wild-Willie on kadonnut.
Tämä yhdistettyna jet-lagiin, sekä raskaaseen matkustamiseen, olisi varmasti saanut arvon pariskunnan huolesta soikeaksi.
Toiveenamme oli aiheuttaa niin suuri pelkotila ja huoli, että he oikeasti luulisivat Wild-Willielle sattuneen jotain asunnossaan.
Sen takia kirjoitimme kysymyksen sängylle.
Wild-Williestä teetetty mahtavaakin mahtavempi, seksiä tihkuva taulu.
Tämän olisin ottanut kotiini mikäli olisi annettu. Kaikkihan tuollaisen eteiseensä tarvitsevat.
Tai tässä tapauksessa makuuhuoneeseen.
Operaatiomme oli valmis.
Tässä vaiheessa emme pystyneet enään huutonaurultamme jatkamaan.
Poistuimme viiden minuutin välein kyseisestä makuuhuoneesta vain avataksemme oven uudelleen ja uudelleen koska tämä sai joka ikinen kerta täydellisen naurunremakan ratkeamaan.
Koko vision toteuttamiseen vaadittiin liki 100€ rahaa, kokonainen perjantai-ilta (selvinpäin!), 3 viisasta miestä, apuri sisäpiiristä, rutkasti ideointia ja vaivaa, sopivat uhrit, kamera, ja paljon pilkettä silmäkulmassa. Suosittelen vahvasti piristämään ystävienne elämää samantyylisillä ratkaisuilla.
Yleensä kaverien hermot sen kestävät, ja takataskussa on jälleen runsaasti hyvää mieltä, hymyä, ja aivan loistava tarina.
Pääuhrin reaktio koko asiaan oli se, että hän lupasi kaljat tarjota koko työryhmälle.
Jos ystäväpiirissänne on samantyylisiä henkilöitä, niin suosittelen pistämään ovet takalukkoon.
Christopher, Marko & Lyly 1 - VIHDOINKIN joku muu 0.
