Kun ei se koskaan opi.
Hetken aikaa tässä sankarimme selvisikin jo ilman ruhjeita.
Vaan onneksi juhannus korjasi tämän asian yhdessä peikon sekä ihmisen sekoituksen kanssa.
Tarumme tähti kun ei tiennyt että tämä ihmis-rölli omaa voimat mitä jopa kokonainen panssaritykistö pelkäisi.
Kutsukaamme tätä hirviötä tällä kertaa nimellä "Tykki-Teemu". Also known as Thomas The Cannon.
Olimme saapuneet idylliseen Riihivuoren lomakylään ja ehtineet siellä jo hetken aikaa ilakoida / elämöidä tuota suomalaista hukkumisjuhlaa juhlien.
Kaikesta varmaan voi hyvinkin päätellä, että olimme nauttineet yhden jos toisenkin kolpakollisen väkijuomia.
Tämä väkijuomien juominenhan saa aikaan sen, että tuntee itsensä jättiläiseksi.
Tai näin ainakin kohdallani tällä kertaa.
Istuin rauhassa sateelta suojaavan paviljonkimme alla nautiskellen sekomehua (ei Katti-Matti merkiltään).
Rupattelin asioita jos toisiakin, kunnes yhtäkkiä tajusin makaavani maassa selälläni.
Hetken mietin, jotta mitä ihmettä minulle ja tuolilleni tapahtui kun kerran selkä otti kontaktia nurmeen.
Tajusin että olin joutunut pedon hyökkäyksen kohteeksi.
Tämä peto oli pahamainen Tykki-Teemu.
Tykäri oli juhannuksen riemuissaan pistänyt itsensä samaan kuntoon viinajuomilla kuin itsekin olin, ja tällä kertaa hän päätti että oli tullut aika vetää minut penkillä nurin.
"Muks". Ouch.
Siirryin Hulkmaisen raivon tilaan ja päätin että tätä en purematta niele (enkä sylje).
Nousin rivakammin kuin Nato-ohjus kostaakseni minua kohtaan tehdyn vääryyden.
Juoksin kohti Tykkiä ja tartuin Kreikkalais-Roomalais tyylisellä painiotteella häneen kiinni ja aloitin julmetun pyörityksen.
"Viuh-Vauh-Viuh", kuului vain kun peikko lenteli pitkin ilmaa.
Hetken aikaa tätä ryöpytystä katselleessan Teemu the Cannon tuli siihen tulokseen, että nyt loppui leikki.
Uskoisin hänen harrastaneen lukuisia vuosia esim. judoa, koska niin hienosti jalkani uhmasivat painovoimaa ja nousivat ilmaan.
Hetken aikaa ilmassa ilakoituani, tiesin että nyt on tullut aika tulla alas.
Maa lähestyi nopeammin kuin olisin uskonutkaan ja siihen nurmikentälle pamahdin pommin lailla kasvot edellä.
Noh, onneksi kyseessä oli vain pehmeä kesäinen nurmikko.
Tai näin ainakin ajattelin sen murtosekunnin ajan, kunnes tajusin että jokin on vialla.
Kasvoissani tuntui jokin erittäin kuumalta.
Ja metalliselta.
Tulin siihen tulokseen että nyt on pakko päästä ylös ja sanoin Tykki-Teemulle, jotta nyt taisi sattua oikeasti.
Tykki ei tätä kuuleviin korviinsa ottanut, koska hänellä oli täysi verenhimo päällä ja hän janosi kalloani manttelinsa päälle koristeeksi.
Sätkin,räpiköin ja anelin jotta hän päästäisi minut pois, mutta näin ei käynyt.
Keräsin kaikki voimani ja parkaisin taisteluhuudolla kertoakseni että nyt olisi pakko päästä ylös.
Tässä vaiheessa Tykäri havahtui tilanteeseen, ja tajusi että leikkimielinen juhannuspainimme oli saanut ikävän käänteen.
Hän nosti minut ylös.
Tutkailin maata silmilläni kuin kotka etsien tuota kivun aiheuttajaa.
Lämpöhakuisen ohjuksen lailla katseeni kiinnittyi maassa makaavaan pallogrillin ritilään.
Tulikuumaan sellaiseen.
Taistelumme alkaessa emme olleet huomanneet, että joku / jokin oli laittanut tuon kuuman pallogrillin ritilän nurmikolle.
Miksi? Sitä en tiedä, eikä varmaan kukaan muukaan (epäilen vahvasti Tohtori-Mengeleä joka uutena vuotena teki mm. ruumispihvejä. Mutta tästä sankarista lisää muissa kertomuksissa. Hänestä kyllä kuullaan vielä).
Tähän kuumaan ritilään päädyin painimme seurauksena.
Kasvot edellä.
Hetken siinä päiviteltyämme jotta "voi perkele", sekä kaikkea muuta vastaavaa, lähdin peilin eteen katsomaan vaurioita.
Kasvoni muistuttivat Mortal-Kombat pelisarjan hahmojen arpia.
Hienoa eikö?
Tuossa humalatilassa se oli mielestäni ihan kiva juttu.
Tykki-Teemusta ei. (tässä vaiheessa voin paljastaa että Tykki-Teemu on oikeasti enemmänkin Tykkääjä-Teemu, kuin mikään väkivaltainen liero).
Teemulle tuli paha mieli kun hän näki aikaansaannoksensa.
Minulle ei.
Vasta maanantainaaamulla aloin tuntemaan särkyä tuosta perkelehen rilli-ritilästä.
Voin kertoa että oikein kipeä oli.
Onneksi on Bepanthen jolla päästiin ikävistä ruvista eroon äkkiä.
Saanen antaa siis neuvon.
Mikäli juhannuksena joku päättää painia kanssasi, tarkista ensin onko kukaan valopää laittanut painitatamille tulikuumia grilliritilöitä.
Christopher (tuhansista yrityksistä huolimatta) 0 - Teemu & Ritilä tag team 1.
"Ja eiku rillaamaan"...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti